Seuraviesti nro 3 Skutskär
Ideaopas Suomi-seurojen lastenkerhoille
Suomenkielinen kerhotoiminta on tärkeää, sillä pohja hyvälle kielitaidolle luodaan jo nuorena. Ruotsissa syntyneiden tai tänne muuttaneiden suomalaisten lasten hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että he oppivat ilmaisemaan itseään myös suomeksi. Kerhossa lapset pääsevät tapaamaan ja pitämään hauskaa yhdessä muiden ruotsinsuomalaisten lasten kanssa.
Yhdistyksen talous
Tämän vihkosen tarkoituksena ei ole pelotella ketään asettumasta ehdolle yhdistysten luottamustehtäviin. Monet karttavat joutumasta luottamushenkilöksi, koska pelkäävät sekä vastuuta että töiden määrää. Seuratoiminta on kuitenkin yhteistyötä ja toimintaa yhdessä. Hyvä puheenjohtaja on myös hyvä työnjohtaja ja pitää huolen siitä, että kaikilla on mielekästä ja antoisaa tekemistä seuran johtokunnassa.
Merkittävä merkkivuosi 1809
Suomen sijainti Euroopan kartalla on kautta aikojen merkinnyt idän ja lännen kohtaamista niin hyvässä kuin pahassakin. Kuin lastu laineilla suomalaiset ovat joutuneet keskelle eurooppalaisen suurpolitiikan myllerryksiä aina Lallista toi- seen maailmansotaan ja jopa sen jälkeenkin. Näin kävi myös Suomen sodan aikaan vuosina 1808–1809. Sota tuli olemaan maan historian suurimpia käänne- kohtia, ja sodan jälimmäistä vuotta onkin alettu kutsua Merkkivuodeksi 1809.
Kaskiviljely suomalaismetsissä
Tämä pieni vihkonen on koottu siinä tarkoituksessa, että lukija saisi jonkinlaisen kuvan siitä millaista kaskenpoltto ja muu siihen liittyvä toiminta oli suomalaismetsissä ja myös Suomessa. Etenkin varttuneelle lukijalle ovat monet asiat tuttuja nuoruudesta. Eroja on kuitenkin ollut suomalaisen ja metsäsuomalaisen käytännön välillä.
Ajatuksenani on ollut, että tätä vihkosta voitaisiin käyttää myös
Seuratoiminta on yhteistyötä!
Yhdistystoiminnalla on Pohjoismaissa pitkät perinteet ja yhdistykset ovat kautta aikojen olleet suosittuja. Yhdistystoiminnan histo- ria yltää 700-luvun jälkipuoliskolle. Ylei- nen elintaso ja koulutustaso alkoivat kohota 800-luvun jälkipuolella, ja sen myötä syn- tyi suuria kansanliikkeitä ja järjestöjä, joiden toiminta ja tulokset vaikuttavat nykyiseen- kin elämään. Ruotsissa toimii nykyään noin 00 000 erilaista yhdistystä.
Liiton säännöt
Yhdistyksen nimi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto (RSKL), josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä Liitto. Liiton ruotsinkielinen nimi on Sverige- finska Riksförbundet (SFRF). Liiton toimialueena on Ruotsin valtakunta ja kotipaikkana Tukholman kunta.
Förbundsstadgar
Förbundets uppgift är att verka som sverigefinnarnas gemensamma minoritets-, intresse- och fritidsorganisation.
Förbundet ska främja sverigefinnarnas gemensamma sociala och kulturella strävanden som intresse- och fritidsorganisation samt demokrati, likvärdighet och jämställdhet både internt i organisationen och i samhället.
Piirin säännöt
Piirin nimi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton (RSKL:n) …. piiri, josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä Piiri. Piirin ruotsinkielinen nimi on …. distrikt av Sverigefinska Riksförbundet (SFRF). Piirin toimialueena on …. ja kotipaikkana …. Piiri kuuluu Ruotsinsuomalaisten Keskusliittoon, josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä Liitto.
Distriktsstadgar
Distriktet verkar som den sverigefinska minoritetens intresse- och fritidsorganisation. Distriktets uppgift är att främja sverigefinnarnas gemensamma sociala och kulturella strävanden, demokrati, likvärdighet och jämställdhet såväl internt i organisationen som i samhället.