Ruotsinsuomalainen vähemmistö esittää täten näkemyksensä Ruotsin Euroopan neuvostolle antamasta raportista, joka käsittelee kansallisten vähemmistöjen ja vähemmistökielten suojelua koskevia puiteyleissopimuksia. Alla esitetään yleisiä huomioita sekä vastaukset 10. helmikuuta 2026 pidetyssä kuulemisessa esitettyihin kysymyksiin.
Yleisiä huomioita
- Euroopan neuvoston puiteyleissopimusten, jotka Ruotsi on ratifioinut, ja Ruotsin vähemmistöpolitiikan välinen kuilu on kasvanut liian suureksi ja kasvaa edelleen.
- Jotta yleissopimusten ja Ruotsin vähemmistölain tavoitteet toteutuisivat, politiikka-alueelle on laadittava mahdollisimman pian selkeät poliittiset tavoitteet. Tavoitteiden on oltava mitattavia.
- Tarvitaan selkeät ja toimivat seurantamekanismit, ja seuraamusten on oltava mahdollisia, jos yleissopimuksia ja lakeja ei noudateta.
- Oikeudenhaltijoilla eli kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Kulttuuriministeriön kysymykset
1. Mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteet?
- Vähemmistökielten koulutusketjun on oltava katkeamaton: opetusta tulee tarjota varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Kielet tulee sisällyttää opetussuunnitelmaan ja osaksi varsinaista koulupäivää, kuten esitettiin selvityksessä: ”Selvitys oppilaiden mahdollisuuksien parantamisesta kehittää omaa kansallista vähemmistökieltään” (Utredningen om förbättrade möjligheter för elever att utveckla sitt nationella minoritetsspråk, U 2016:07), jonka hallitus päätti poistaa jatkovalmistelusta 16.9.2025.
- Kuulemisprosessit on uudistettava niin, että ne ovat aitoja neuvotteluja eivätkä pelkkiä tiedotustilaisuuksia, jollaisia ne usein nykyisin ovat. Vähemmistöille on annettava todellista vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa, kuten yleissopimukset edellyttävät. Esimerkiksi edellä mainittu koulua koskenut selvitys poistettiin jatkovalmistelusta kokonaan ilman kuulemista.
- Vähemmistöjen järjestöille on turvattava riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus, jotta kuulemismenettely voi toimia ja säilyä elinvoimaisena.
- Ruotsinsuomalaista totuuskomissiota koskeva esiselvitys on käynnistettävä viipymättä, sillä kaltoinkohtelua kokeneiden keski-ikä on jo korkea.
- Metsäsuomalaiset kulttuuriympäristöt on suojeltava hyväksikäytöltä ja rakentamiselta, sillä ne ovat korvaamaton osa Ruotsin kulttuuriperintöä.
2. Mitä edistysaskeleita ja tuloksia näette?
- Kansallisten vähemmistökielten kielikeskukset, jotka toimivat ISOF:n yhteydessä.
- Vähemmistökielen resurssikirjastot, suomen kielen osalta Suomen Tukholman-instituutissa.
- Tietoisuuden ja ylpeyden lisääntyminen suomen kielestä ja kulttuurista vähemmistön keskuudessa.
3. Mitkä ovat suurimmat haasteet?
- Nopea ja kiihtyvä kielenvaihtoprosessi.
- Tavoitteiden ja tavoitteellisen ohjauksen puute, erityisesti valtion tasolla.
- Lyhytjänteiset satsaukset, jotka johtavat käyttämättä jääviin määrärahoihin.
- Epätasa-arvo kansallisten vähemmistöjen välillä. Ruotsinsuomalainen vähemmistö on muita vähemmistöjä näkymättömämpi ja anonyymimpi.
4. Muita huomioita
Vähemmistöjärjestöjen toistuvista huomautuksista huolimatta kuulemiset ovat usein luonteeltaan tiedotustilaisuuksia, joissa osapuolet esittävät näkemyksensä, mutta aito, vähemmistöille todellista vaikutusvaltaa tuova vuoropuhelu jää vähäiseksi. Valitettavasti myös 4. helmikuuta järjestetty kuuleminen Euroopan neuvostolle annettavasta raportista noudatti pitkälti tätä kaavaa.
Toimitamme nämä näkemykset myös Euroopan neuvostolle.
Tukholmassa 17. helmikuuta
Ruotsinsuomalaisten Arkisto
Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunta
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto