Suomenkielinen vanhustenhoito, enemmän suomea kouluihin ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvempi turvaaminen. Sveriges Radio Finska on haastatellut kaikkien valtiopäiväpuolueiden puheenjohtajia ruotsinsuomalaisille tärkeistä kysymyksistä. Samalla SVT Uutiset on tarkastellut puolueiden vaaliohjelmia ja poliittista toimintaa. Puolueiden välillä on useissa kysymyksissä selviä eroja.
Sveriges Radio Finska nosti puoluejohtajahaastatteluissaan erityisesti esille kolme kysymystä: suomenkielisen muistisairaiden hoidon ja vanhustenhoidon, suomen kielen opetuksen kouluissa sekä suomen kielen tulevaisuuden Ruotsissa.
SVT Uutiset on puolestaan tarkastellut muun muassa sitä, näkyvätkö kansalliset vähemmistöt puolueiden vaaliohjelmissa, miten puolueet ovat tehneet vähemmistöihin liittyviä aloitteita valtiopäivillä, miten vähemmistöpolitiikan määrärahat ovat kehittyneet sekä millaisia toiveita ruotsinsuomalaiset järjestöt esittävät seuraavalle hallitukselle.
Sosiaalidemokraatit: lisää resursseja vanhustenhoitoon
Sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson nostaa ennen kaikkea taloudelliset resurssit esille puhuttaessa suomenkielisen vanhustenhoidon ongelmista. Hänen mukaansa vanhustenhoidon lisäresurssit voivat auttaa kuntia täyttämään velvollisuutensa paremmin.
Puolueen linjaa voidaan siten kuvata niin, että vähemmistöoikeuksien toteutuminen vanhustenhoidossa edellyttää yleisesti vahvempaa hyvinvointia ja kunnille parempia taloudellisia edellytyksiä.
Moderaatit: perheillä suuri vastuu kielestä
Moderaattien Ulf Kristersson suhtautuu pidättyväisemmin suomen kielen opetuksen lisäämiseen. Hän torjuu Euroopan neuvoston kritiikin liian vähäisestä opetuksesta ja korostaa, ettei laissa ole määritelty tiettyä vähimmäistuntimäärää.
Nykyinen hallitus jätti vaalikauden aikana myös toteuttamatta selvityksen ehdotuksen kansallisten vähemmistökielten opetuksen lisäämisestä. Kristersson korostaa samalla perheiden vastuuta suomen kielen siirtämisestä seuraaville sukupolville.
Tässä Moderaatit eroavat useista muista puolueista, jotka haluavat määritellä nykyistä suuremman opetustuntimäärän selvemmin.
Sverigedemokraatit: koulutusta suomenkieliseen vanhustenhoitoon
Sverigedemokraattien Jimmie Åkesson nostaa erityisesti henkilöstökysymyksen esille vanhustenhoidossa. Hän haluaa kohdennettuja koulutustoimia, joilla lisättäisiin sellaisen henkilöstön saatavuutta, joka pystyy tarjoamaan ikääntyneille hoitoa ja hoivaa suomeksi.
Äidinkielenopetuksen kohdalla poliittiset erot ovat suurempia. Sveriges Radio Finskan analyysissa valtiotieteilijä Nina Carlsson toteaa Tidö-yhteistyön merkinneen muutosta ja nostaa erityisesti esille Sverigedemokraattien kielteisen suhtautumisen äidinkielenopetuksen laajentamiseen.
Kristillisdemokraatit: uusi linja suomen opetuksesta
Yksi selvimmistä uusista kannanotoista tulee Kristillisdemokraateilta. Ebba Busch haluaa nyt priorisoida suomen kielen opetuksen lisäämistä ja avaa mahdollisuuden jopa kolmeen opetustuntiin viikossa. Kyseessä on muutos verrattuna hallituksen yhteiseen linjaan vaalikauden aikana, jolloin ehdotusta kansallisten vähemmistökielten opetuksen lisäämisestä ei toteutettu.
KD sijoittuu tässä kysymyksessä siten lähemmäksi useita oppositiopuolueita kuin Moderaatteja ja Sverigedemokraatteja.
Liberaalit: seuraamuksia lakia rikkoville kunnille
Liberaalit esittävät yhden jyrkimmistä keinoista vähemmistölain noudattamisen parantamiseksi. Simona Mohamsson haluaa tuntuvia seuraamuksia kunnille, jotka eivät täytä velvollisuuttaan tarjota vanhustenhoitoa suomeksi.
Ehdotus kohdistuu yhteen vähemmistöpolitiikan toistuvista ongelmista: oikeudet on kirjattu lakiin, mutta mahdollisuudet vaatia vastuuta kunnalta, joka ei noudata lakia, ovat rajalliset.
Kysymys on ajankohtainen myös vaalikeskustelun ulkopuolella. MUCF on ehdottanut seuraamuksia kunnille, jotka eivät täytä vähemmistölain vaatimuksia vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksista. Viranomainen on myös kannattanut valtiollisen rahaston perustamista tukemaan vähemmistöjä niiden oikeuksia koskevissa oikeusprosesseissa.
Keskustapuolue: vähintään kolme tuntia vähemmistökieltä
Keskustapuolueen Elisabeth Thand Ringqvist antaa hyvin konkreettisen lupauksen opetuksesta: kansallista vähemmistökieltä opiskelevien oppilaiden pitäisi saada vähintään kolme tuntia opetusta viikossa.
Sveriges Radio Finskan kartoituksen mukaan useimmat suomea äidinkielenään opiskelevat oppilaat saavat nykyisin opetusta enintään tunnin viikossa. Keskustapuolueen ehdotus on siten lähellä sitä tasoa, jota on pitkään peräänkuulutettu vähemmistökielten elvyttämisen vahvistamiseksi.
Vasemmistopuolue: suomenkielistä vanhustenhoitoa koko maahan
Vasemmistopuolue menee pisimmälle suomenkielisen vanhustenhoidon maantieteellisen saatavuuden suhteen. Nooshi Dadgostarin mukaan tavoitteena pitäisi olla, että henkilö, joka haluaa asua suomenkielisessä hoivakodissa, voisi tehdä niin riippumatta siitä, missä päin Ruotsia hän asuu. Puolue haluaa osoittaa kunnille enemmän resursseja tämän mahdollistamiseksi.
Tämä tarkoittaisi käytännössä nykyistä järjestelmää pidemmälle menevää tavoitetta, sillä tällä hetkellä laajimmat velvollisuudet liittyvät suomen kielen hallintoalueeseen kuuluviin kuntiin.
Ympäristöpuolue: valtion otettava enemmän vastuuta
Ympäristöpuolueen Daniel Helldén haluaa valtion ottavan suuremman vastuun suomenkielisen vanhustenhoidon ongelmien ratkaisemisesta. Yksi konkreettinen ehdotus on rekrytoida aktiivisesti suomenkielistä henkilöstöä Suomesta henkilöstöpulan helpottamiseksi.
Tässäkään kysymys ei siis ole ainoastaan rahasta, vaan myös siitä, miten kunnat käytännössä löytävät henkilöstöä, jolla on sekä tarvittava hoiva-alan osaaminen että riittävä suomen kielen taito.
Suurimmat erot suomen opetuksessa
SVT Uutisten vaalitarkastelu osoittaa samalla, miksi on tärkeää katsoa myös vaalipuheiden taakse. Toimitus on tarkastellut myös sitä, miten kansalliset vähemmistöt todellisuudessa näkyvät puolueiden vaaliohjelmissa, mitkä puolueet ovat tehneet vähemmistöihin liittyviä aloitteita valtiopäivillä ja miten valtion vähemmistöpolitiikkaan osoittamat määrärahat ovat kehittyneet eri hallitusten aikana.
Ruotsinsuomalaisille äänestäjille on siis tarjolla todellisia poliittisia vaihtoehtoja. Erot koskevat erityisesti sitä, kuinka vahvasti vähemmistöjen oikeudet turvataan, kuinka paljon valtion pitäisi ohjata ja valvoa kuntia sekä millainen vastuu yhteiskunnalla on suomen kielen siirtymisestä seuraaville sukupolville.
Kooste perustuu SVT Uutisten ja Sveriges Radio Finskan vaaliraportointiin 3. syyskuuta 2026 saakka. Puolueiden kannanotot voivat vielä täydentyä tai muuttua vaalikampanjan viimeisten viikkojen aikana.
Lue lisää: SVT Uutiset vaaliraportointi
Lue lisää: Sveriges Radio Finska vaaliraportointi
Lue ja katso lisää vaaleista ja vähemmistöpolitiikasta
Kolme ruokalajia poliitikkojen kanssa – SVT
SVT suomenkielisessä vaaliohjelmassa ”Tre rätter med politikerna – Kolme ruokalajia yhdessä poliitikkojen kanssa” kolme valtiopäiväpoliitikkoa kokoontuu suomalaisen ruokapöydän ääreen keskustelemaan kansalliselle vähemmistölle tärkeistä vaalikysymyksistä. Ohjelmassa ovat mukana Mirja Räihä (S), Annika Hirvonen (MP) ja Malin Danielsson (L).
Keskustelussa käsitellään muun muassa sitä, miten kunnat voivat turvata suomenkielisen vanhustenhoidon ja esikoulun tilanteessa, jossa suomenkielisestä henkilöstöstä on pulaa. Poliitikot keskustelevat myös siitä, kuinka monta tuntia suomen kieltä oppilaiden pitäisi saada koulussa viikoittain. Ohjelman juontaa Hanna Paimela.
Katso Kolme ruokalajia yhdessä poliitikkojen kanssa SVT Playssä
Valtiopäiväpuolueiden linjaukset vähemmistöpolitiikasta – Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
Myös Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on koonnut yhteen valtiopäiväpuolueiden vähemmistöpoliittisia linjauksia. Kooste tarjoaa mahdollisuuden vertailla puolueiden näkemyksiä ruotsinsuomalaisille ja muille kansallisille vähemmistöille tärkeistä kysymyksistä.
Valtuuskunnan kooste täydentää SVT Uutisten ja Sveriges Radio Finskan journalistista vaaliraportointia ja tarjoaa lukijalle lisämateriaalia puolueiden vähemmistöpoliittisten kantojen vertailuun.