Ruotsin viisi kansallista vähemmistöä sai vähemmistöaseman ja vähemmistökieliaseman valtiopäivien päätöksellä 2.12.1999. Pian sen jälkeen, 1.4.2000, myönnettiin viidelle Pohjois-Ruotsin kunnalle hallintoaluekuntaoikeudet, jolloin valtio myönsi kunnille rahallista tukea vahvemman vähemmistöoikeuden toteuttamiseksi.
1.1.2010 päätettiin laki kansallisista vähemmistöistä ja saman vuoden alusta saattoivat kunnat itse hakeutua hallintoaluekunnaksi. Ensimmäisen vuoden aikana sen teki 18 kuntaa. Lakia vahvistettiin 1.1.2019 ja tänä päivänä hallintoaluekuntia on 66. Jos alueella on yksikin hallintoaluekunta, tulee siitä hallintoalue. Huomionarvoista kuitenkin on, että tämä laki on yksilönoikeuslaki, jolloin vähemmistöön kuuluvan on itse vaadittava oikeuksiaan. Vähemmistöllä on siis ollut lain suoja jo 25 vuotta. Voimassa olevaa lakia voi jättää noudattamatta, koska siitä ei ole laissa mainittu minkäänlaisia seuraamuksia. Valtion kunnille ja alueille myöntämät rahasummat ovat olleet samansuuruiset jo 25 vuotta. Jos huomioidaan inflaation vaikutus, on reaaliarvo huomattavasti pienempi tänä päivänä.
Näiden vuosien varrella on kuitenkin saavutettu pieniä edistysaskelia etenkin hallintoaluekunnissa. Vuosina 2022-2024 Ruotsin valtio myönsi lisärahoitusta kielikeskusten toiminnan aloittamiseen sekä myös kattojärjestöille. Uskoimme suuntauksen jatkuvan ja toivoimme vihdoinkin varsinaisen vähemmistötyön Ruotsissa kehittyvän. Kuntien ja aluehallintojen vähemmistötyö on vielä alkutekijöissään, eikä kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet ole vielä kovin tunnettuja päättäjien keskuudessa.
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on sekä liittona että jäsenorganisaatioidensa kautta (erityisliitot, piirijärjestöt ja jäsenyhdistykset) huomattava tekijä ympäri maata. Vähemmistötyötä tehdään joka tasolla ja juuri paikallinen työ on se, joka tuottaa eniten tuloksia. Hallintoaluekuntien työ on erityisen haastavaa, ja saadaksemme lain toteutumaan, tarvitsemme resursseja tähän työhön. Varsinkin pienimmissä kunnissa olisi tärkeää pysyä aiemmalla budjettitasolla. Sen vuoksi olimme toivoneet jopa hienoista tukien korotusta kunnille ja aluehallinnoille. Asioita vaikeuttaa entisestään myös kattojärjestöjen tuen puolittaminen nykyisestä 13,3 miljoonasta 6,676 miljoonaan. Tällä tulee olemaan suuria vaikutuksia mm. juuri vähemmistötyöhön.
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on järkyttynyt Ruotsin hallituksen päätöksestä leikata valtiontukea vähemmistöiltä ja vaatii hallituksen toimivan asian korjaamiseksi pian.
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto,
Hannele Oikarinen, puheenjohtaja
Jouni Slagner, 1. varapuheenjohtaja
Pirkko Karjalainen, 2. varapuheenjohtaja